Vilkasta keskustelua

Keskustelu blogissa on ollut vilkasta, kiitos siitä! Olemme lukeneet kaikki tähän mennessä tulleet yli 700 kommenttia ja ehdotusta. Pyrimme huomioimaan ne jatkosuunnittelussa siinä määrin kuin se on mahdollista. Koska käytettävissämme ei ole enempää rahaa kuin nykyään, emme voi tehdä parannuksia Koillis-Helsingin joukkoliikenteeseen muuttamatta nykyistä linjastoa. Jos ja kun parannuksia voidaan tehdä, pyrimme tekemään niitä ensisijaisesti niillä alueilla ja niillä linjoilla, joilla on eniten matkustajia.

Seuraavaan olemme poimineet blogissa käydyistä keskusteluista joitakin paljon puhuttaneita aiheita:

Pohdimme blogissa, olisiko linjan 72 järkevää kulkea Tapaninvainiossa nykyisen Karhusuontien sijaan Tapaninvainiontietä ja Kirkonkyläntietä. Blogikommenttien perusteella kummallakin vaihtoehdolla on hyvät ja huonot puolensa. Nykyinen reitti kulkee alueen keskeltä, mutta kadut ovat kapeat ja bussi joutuu ylittämään Tapaninvainiontien, mistä aiheutuu välillä ylimääräisiä viivästyksiä. Vaihtoehtoinen reitti kulkisi isompia katuja ja olisi liikennöinnin kannalta sujuvampi, mutta pidentäisi hieman Uimarannan lähellä asuvien kävelymatkaa lähimmälle pysäkille. Vastaavasti monien Tapaninvainiontien läheisyydessä asuvien kävelymatka pysäkille hieman lyhenisi. Keskustelua ovat herättäneet myös yhteydet Pukinmäen kouluille sekä Tapanilan urheilukeskukselle. Tässä yhteydessä toteamme, että koulumatkayhteydet Pukinmäessä sijaitseville kouluille toimivat varmasti jatkossakin. Samoin Tapanilan urheilukeskukselle tai sen läheisyyteen tulee jatkossakin pääsemään bussilla.

Ehdotimme myös, että linjan 73 reitin voisi muuttaa kulkemaan Tapaninkylän sijaan Töyrynummen kautta ja että bussiliikenne Laulurastaantieltä poistuisi kokonaan. Tämäkin ehdotus on kerännyt sekä myönteisiä että kielteisiä kommentteja. Erityisen tärkeänä on joissakin kommenteissa pidetty yhteyksiä Staffansby lågstadieskolalle. Koulu ei ole kovin kaukana Kirkonkyläntiestä, mutta bussilla 73 koululle saapuvien oppilaiden ei ole tähän asti tarvinnut ylittää vilkasta Kirkonkyläntietä.

Joissain kommenteissa on oltu huolissaan Tapanilan bussiyhteyksistä, joita emme ole blogissa toistaiseksi juurikaan käsitelleet. Todettakoon kuitenkin tässä yhteydessä, että tarkoituksenamme on edelleen säilyttää bussilinja sekä Malmilta Tapanilaan radan länsipuolta että Malmilta Fallkullaan radan itäpuolta (Malminkaarta). Vuorotarjonta ei kuitenkaan tule nykyisestä ainakaan merkittävästi lisääntymään, koska nykyisillä linjoilla 74, 76A ja 76B kulkee varsin vähän matkustajia. Tapanilassa ja Fallkullassa valtaosa joukkoliikenteen käyttäjistä kulkee junalla ja niin on varmasti jatkossakin.

Alkusyksystä käsittelimme blogissa Latokartanon yhteyksiä. Blogissa esitettiin toive jonkin linjan jatkamisesta Latokartanosta Myllypuron metroasemalle. Pyrimme toteuttamaan tämän yhteyden, koska se palvelisi myös matkustamista Myllypuron liikuntapaikoille sekä Metropolia ammattikorkeakoulun kampukselle, jonka rakentaminen alkaa vuonna 2016. 

Heikinlaakson suunnalla on epäilty, riittääkö 10 minuutin ruuhka-ajan vuoroväli linjalle 75, mikäli se ajaisikin Jakomäen kautta. Tässä vaiheessa vuorovälit on esitetty karkealla tasolla. Tälläkin hetkellä linjan 75 vuoroväli on suurimman osan ruuhka-ajasta 10 minuuttia, mutta aamulla ajetaan hetkellisesti noin 8 minuutin välein keskustan suuntaan kaikkein vilkkaimpana aikana. Lopullinen vuoroväli muotoutuu matkustajamäärän perusteella, mutta tässä vaiheessa voitaneen sanoa, että ruuhka-ajan vuoroväli linjalla 75 ei ainakaan tulisi olemaan harvempi kuin 10 minuuttia.

Pyrimme saamaan linjastoluonnokset asukkaiden nähtäville joulukuun aikana. Suunnitelmaluonnoksiin on mahdollista tutustua tammikuussa myös Malmilla pidettävässä asukastilaisuudessa, jonka ajankohta selviää lähiaikoina. Luonnoksista saamiemme kommenttien perusteella viimeistelemme suunnitelman helmikuun aikana.

Ajatuksia Jakomäen, Heikinlaakson, Alppikylän ja Sepänmäen suunnan linjojen kehittämisestä

Joukkoliikennesuunnittelijoiden keskusteluissa lähes tyhjänä kulkevia linjoja kutsutaan usein hukkalinjoiksi. Siltamäestä Puistolan kautta Jakomäkeen kulkeva linja 75A on juuri tällainen hukkalinja, jonka bussit kulkevat hyvin tyhjinä ruuhka-aikoinakin. Ainoastaan parilla aamulähdöllä kulkee hieman enemmän matkustajia, mutta tällöinkin bussissa on istumapaikkoja vapaana. Koillis-Helsingin linjastosuunnitelmassa yhtenä keskeisenä kysymyksenä on, voisimmeko tehdä jotain niille linjoille, jotka kuormittuvat heikosti.

Linja 75A liikennöi nykyisin arkisin 20 minuutin välein ja lauantaisin 30 minuutin välein. Illan viimeisinä tunteina liikennettä on harvemmin ja sunnuntaisin linja ei liikennöi lainkaan. Linja tarjoaa nopean liityntäyhteyden Siltamäestä (ajoaika n. 8 min), Suutarilasta (ajoaika n. 5 min) ja Jakomäestä (ajoaika n. 10–15 min) Puistolan asemalle. Se kuitenkin houkuttelee selvästi vähemmän matkustajia kuin Malmin asemalle kulkevat linjat 70T, 77A ja 577. Yksi syy vähäiseen suosioon on varmastikin Malmille meneviä linjoja harvempi vuoroväli.

Linjastomuutoksia suunniteltaessa työryhmässämme on pohdittu, voisiko linjan 75A korvata länsipäässä jatkamalla nyt Suutarilaan päättyvän linjan 70/70T Puistolan asemalle ja toisaalta itäpäässä muuttamalla linjan 75 reitin kulkemaan Jakomäen kautta. Jotta linjan 75 nykyisen reitin varrella Tattariharjuntiellä ja Pihlajamäentiellä joukkoliikenneyhteydet eivät heikkenisi, voisi vastaavasti linja 77 siirtyä ajamaan sitä kautta. Käytännössä siis linjojen 75 ja 77 reitit käännettäisiin ristiin.

Linjojen 70/70T, 75 ja 77 reittijärjestelyt olisi mahdollista toteuttaa ilman lisäkustannuksia, jos linja 75A samalla lakkautettaisiin. Lopputuloksena vuorot Siltamäestä, Suutarilasta ja Jakomäestä Puistolan asemalle tihenisivät siten, että bussi kulkisi ruuhka-aikoina 10 minuutin välein linjan 75A nykyisen 20 minuutin vuorovälin sijaan. Yhteys Puistolan asemalle toimisi myös sunnuntaisin, mikä helpottaisi matkustamista esimerkiksi Kehäradan junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Samalla myös matka Puistolasta ja Heikinlaaksosta esimerkiksi Viikkiin, Sörnäisiin ja Hakaniemeen nopeutuisi hieman, kun linja 75 ajaisi moottoritielle jo Jakomäen liittymästä. Yhteys Jakomäen Kalteentien päätepysäkiltä keskustan suuntaan hidastuisi hieman. Yhteyksiä Jakomäestä keskustan suuntaan ajaisi edelleen myös Hakunilan suunnasta tuleva seutulinja 717 (nykyinen linja 741). Alla muutamia vaihtoehtoja, miten linjojen 75, 77 ja 717 reitit voisivat kulkea Jakomäessä.

Vaihtoehto 1: Jakomäestä keskustan suuntaan linja 75 Jakomäentietä, linja 77 Somerikkotietä ja Jakomäentietä sekä linja 717 Somerikkotietä.

Vaihtoehto 2:  Jakomäestä keskustan suuntaan linja 75 Jakomäentietä, linja 77 Huokotietä ja linja 717 Somerikkotietä.

Vaihtoehto 3: Jakomäestä keskustan suuntaan linja 75 Huokotietä ja Somerikkotietä, linja 77 Somerikkotietä ja Jakomäentietä sekä linja 717 Somerikkotietä.

Olemme pohtineet myös sellaista vaihtoehtoa, että mikäli linja 75 ajaisi Jakomäen liittymästä moottoritielle, voisi sen poistumista Tattariharjuntieltä korvatakin Malmille menevää linjaa tihentämällä. Tällöin Malmille nykyisten linjojen 77A ja 577 reittiä kulkeva bussi voisi kulkea arkisin ja lauantaisin 10 minuutin välein sekä sunnuntaisin 15 minuutin välein, mikä parantaisi yhteyksiä Malmin palveluihin. Myös jatkoyhteydet Malmilta eri suuntiin junalla, runkolinjalla 560 sekä muilla busseilla olisivat erinomaiset, joten Jakomäestä Alppikylän ja Sepänmäen kautta Malmille menevän linjan tihentäminen helpottaisi liikkumista eri puolille pääkaupunkiseutua. Matkat esimerkiksi Sepänmäestä keskustaan muuttuisivat vaihdollisiksi, mutta yhteys toimisi selvästi nykyistä tiheämmin. Alppikylästä keskustan suuntaan mennessä voisi käyttää linjaa 75 Suurmetsäntien tai Jakomäentien pysäkeiltä tai vaihtoehtoisesti voisi kulkea Malmin kautta (esimerkiksi vaihto junaan).

Sukkelasti junalle ja hujauksessa keskustaan

Kehäradan myötä junaliikenne kaupunkiradalla lisääntyy kesästä 2015 alkaen. Jatkossa junat pysähtyvät Malmilla ja Puistolassa maanantaista lauantaihin aamusta iltaan n. 5 minuutin välein ja sunnuntaisin n. 7 – 8 minuutin välein. Pukinmäessä ja Tapanilassa vuoroväli säilyy nykyisenä. Jotta lisääntyvästä junaliikenteestä olisi iloa kauempana asemista asuvillekin, on liityntäyhteyksiä tarpeen kehittää. Ensi vuonna aloittaa liikenteensä myös runkolinja 560, joka ajaa Malmin läpi Kirkonkyläntietä pitkin. 560 parantaa siten liityntäyhteyksiä muun muassa Tapaninvainiosta ja Ylä-Malmilta junalle.

Nykyisessä linjastossa liityntäyhteyksiä on periaatteessa varsin kattavasti, mutta useitakin ongelmia on:

• Linjat risteävät toistensa kanssa useissa kohdissa. Tällöin kahden linjan tahdistaminen keskenään onnistuu, mutta kolmas edellisten kanssa risteävä linja meneekin aina jommankumman kanssa samaan aikaan.
• Esimerkki: Malmilta Siltamäkeen pääsee linjoilla 70T ja 77A/577 sekä Malmilta Tapaninkylään linjoilla 73 ja 77A/577. Linjat 70T ja 73 on tahdistettu keskenään, koska niillä on pitkä yhteinen reittiosuus Paavalin kirkolta Ylä-Malmille. Vastaavasti linjat 70T ja 77A/577 on tahdistettu, koska ne palvelevat molemmat Siltamäkeä. Tämä johtaa siihen, että linjat 73 ja 77A/577 menevät aina samaan aikaan, jolloin Tapaninkylässä todellinen palvelutaso on heikompi kuin lähtöjen määrän perusteella pitäisi. Jos jonkin em. linjan lähtöaikoja siirrettäisiin, olisi tuloksena aina se, että jossain kohtaa kaksi samaa aluetta palvelevaa linjaa menisi samaan aikaan. 
• Linjan 70T ajoaika vaihtelee paljon, jolloin sen käyttökelpoisuus liityntäyhteytenä Malmilta Siltamäkeen ja Suutarilaan kärsii. Linjat 70T ja 73 on periaatteessa tahdistettu keskenään, mutta 70T on usein enemmän tai vähemmän myöhässä, jolloin bussit kulkevat yhteisellä reittiosuudellaan peräkanaa.
• Linjojen erilaiset vuorovälit eivät mahdollista kunnollista tahdistamista.
• Esimerkki: sunnuntaisin linjat 70 ja 73N kulkevat 20 minuutin välein, mutta junat 15 minuutin välein. Tällöin vaihto junaan toimii sujuvasti vain osalla lähdöistä.
• Esimerkki: Malmilta Siltamäkeen pääsee sunnuntaisin 20 minuutin välein linjalla 70 ja 30 minuutin välein linjalla 77A. Tällöin osa lähdöistä kulkee hyvin lähekkäin, välillä taas ei kulje kumpaakaan bussia 20 minuuttiin.
• Vuoroja kulkee tiheästi, mutta ne menevät eri pysäkeiltä. 
• Esimerkki: Tapaninkyläntien, Siltakyläntien, Peltokyläntien ja Suutarilantien rajaamalla alueella on paljon opiskelija-asuntoja. Alueen asukkaat voivat Malmin asemalle päästäkseen käyttää Peltokyläntietä ja Siltakyläntietä ajavaa linjaa 70T, Suutarilantietä ajavia linjoja 77A ja 577 tai hieman kauempaa Kirkonkyläntietä ajavia linjoja 519 ja 520. Asemalta Siltamäkeen päin mennessä asia ei ole ongelma, mutta asemalle päin mennessä pitää osata valita oikea pysäkki, jotta bussia ei joudu odottamaan kauan. 

 

Ehdotus liityntäyhteyksiksi radan länsipuolelta

Alla olevassa kuvassa on luonnos siitä, millaisia liityntäyhteydet voisivat olla, jos linjoja hieman järjesteltäisiin uusiksi.

Luonnos pääradan länsipuolen liityntäyhteyksistä Malmin, Puistolan ja Pukinmäen asemille. Viivan paksuus kuvaa vuorojen määrää.

Linjoilla 70 ja 73 yhteinen reittiosuus ylettyy Siltamäkeen asti, jolloin niiden reitin varrelle muodostuu hyvin tiheä vuoroväli. Reitti kulkisi Kirkonkyläntieltä suoraan Tapaninvainiontietä ja Suutarilantietä Siltamäkeen, jolloin matka-aika nopeutuisi muutamalla minuutilla. Linjojen 70 ja 73 päätepysäkki olisi Puistolan asemalla, jolloin ne tarjoaisivat liityntäyhteyksiä myös sitä kautta. Kirkonkyläntien loppupäästä Malmille pääsisi linjoilla 560 ja 561. Linja 561 korvaa Kehäradan valmistuessa nykyiset linjat 519 ja 520. Tapaninkylää palvelevat linjat 73 ja 76 olisi mahdollista tahdistaa paremmin kuin nykyään linjat 73 ja 77A/577.

Peltokyläntieltä ja Siltakyläntieltä olisi edelleen liityntäyhteys junalle, koska linja 72 siirtyisi ajamaan sitä kautta. Vaihdoton yhteys Malmille poistuisi Peltokyläntien ja Siltakyläntien pysäkeiltä, mutta Suutarintietä kulkevien linjojen 70 ja 73 sekä Kirkonkyläntietä kulkevien linjojen 560 ja 561 pysäkit olisivat kuitenkin kävelyetäisyydellä. 

Vihreällä korostettu alue kuvaa 400 metrin etäisyyttä pysäkeistä, joilta on liityntäyhteys Malmille.

Bussi vai ratikka Hämeentieltä Töölöön?

Oletko joskus kironnut bussin 70T myöhästelyä tai etuajassa ajamista? Linja 70T on Koillis-Helsinkiin liikennöivistä bussilinjoista selvästi epäluotettavin. Sen ajoaika erityisesti ruuhka-aikoina vaihtelee päivittäin. Erityisen hankalia paikkoja ovat Lahdenväylän loppupää Koskelan kohdalla, Sturenkatu ja Helsinginkatu sekä Kampissa Runeberginkatu. Merkittävin syy ajoaikojen vaihteluun on liikenteen ruuhkautuminen.

 
Alla on kuva linjan 70T ajoajoista talvikaudelta 2013 – 2014 väliltä Kamppi – Kumpulan kampus. Jokainen piste kuvaa yhtä lähtöä. Musta poikkiviiva kuvaa arvioiduissa pysäkkiaikatauluissa käytettyä ajoaikaa. Kuvasta nähdään, että erityisesti iltaruuhkassa vaihtelu on suurta. Nopeimmat ruuhka-ajan lähdöt ajavat matkan noin 20 minuutissa, mutta osa kuluttaa aikaa 30 – 40 minuuttia. Matka-ajan täsmällinen ennustaminen on siis erittäin vaikeaa. 

Linjan 70T ajoajat arkisin Kampista Kumpulan kampukselle. Pystyakselilla on ajoaika minuutteina ja vaaka-akselilla kellonaika tunteina.

Entä jos unohdetaankin 70T ja mennään ratikalla?

Raitioliikenteen linjastosuunnitelmaluonnoksessa HSL esittää, että ratikkayhteyttä Sörnäisistä Helsinginkatua Oopperalle ja edelleen Runeberginkatua Töölöön parannettaisiin. Linja 8 säilyisi nykyisellä reitillään 10 minuutin vuorovälillä, mutta sen rinnalle tulisi linja 1, sekin 10 minuutin vuorovälillä. Yhteisellä reittiosuudellaan Sörnäisistä Töölöön ratikoilla olisi noin 5 minuutin vuoroväli. Linja 1 liikennöisi myös viikonloppuisin. Ratikoilla on Hämeentiellä, Helsinginkadulla ja Runeberginkadulla omat kaistansa kadun keskellä. Tällöin ne eivät juutu autoliikenteen ruuhkiin ja matka-aika pysyy ennustettavana.

Mikäli hitaasta ja epäluotettavasti linjasta 70T luovuttaisiin, voitaisiin Malmin suunnasta Pihlajamäen, Lahdenväylän, Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien kautta esimerkiksi Hakaniemeen kulkevaa reittiä ajaa nykyistä tiheämmin eli ruuhka-aikoina 5 minuutin välein ja muina aikoina pääosin 10 minuutin välein. Tällöin vaihtoyhteydet ratikasta tai metrosta Sörnäisissä toimisivat sujuvasti ilman pitkiä odotusaikoja.

Sturenkadun varressa on työpaikkoja ja kouluja, joihin linja 70T nykyään tarjoaa yhteyden lähes oven eteen. Toisaalta parin pysäkinvälin matka Paavalin kirkon pysäkiltä Stadin ammattiopiston Vallilan toimipisteelle kestää usein bussilla kauemmin kuin kävellen. Matkaa on noin 700 metriä. Kulttuuritalon naapurissa puolestaan on ruotsinkielinen Åshöjdens grundskola, joka sijaitsee alle 400 metrin päässä Diakoniapuiston ratikkapysäkistä. Korvaavia yhteyksiä Vallilaan voisi tarjota linja 506, jos sen reitti muutettaisiin kulkemaan Arabiasta Sturenkadun ja Vallilan kautta Pasilaan. Nykyinen reitti kulkee Kumpulanmäen, Intiankadun ja Koskelantien kautta.

Alla olevassa kuvassa on hahmotelma siitä, miltä linjasto voisi näyttää, jos 70T korvattaisiin muilla linjoilla. 

Luonnos, jossa linja 70T on korvattu ratikoilla 1 ja 8, linjan 506 reittimuutoksella sekä Hakaniemeen päättyvillä linjoilla 70 ja 73.

Latokartanosta keskustaan

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelman ensimmäisessä työpajassa ensi viikolla suunnittelutyöryhmä pohtii Viikinranta – Viikinmäki – Viikki – Latokartano – Pihlajamäki -alueen joukkoliikenneyhteyksiä.

Latokartanosta keskustaan kulkevan linjan 68 hitaudesta on viime vuosina tullut HSL:lle useita palautteita. Päästä päähän matkustavilla matka-aika on päiväsaikaan noin 35 minuuttia, mutta ruuhka-aikoina 40 – 45 minuuttia ja pahimpina ruuhkapäivinä enemmänkin. Nopeampi ja varsin käytetty yhteys on matkustaa linjalla 79 Siilitien metroasemalle, jossa voi vaihtaa metroon. Näin matkustaen kokonaismatka-aika esimerkiksi Tilanhoitajankaaren päästä (Valintatalolta) keskustaan on ruuhka-aikoinakin vain noin 30 minuuttia. Linja 79 ei kuitenkaan palvele Latokartanonkaaren loppupään ja Von Daehnin kadun suunnalla. Linjan 79 käyttökelpoisuutta liityntälinjana heikentää myös se, että sen vuoroväli iltaisin ja viikonloppuisin pääosin 15 – 20 minuuttia, jolloin keskustasta päin tullessa voi joutua odottamaan jatkoyhteyttä melko pitkään.

Monet Latokartanon asukkaat ovat palautteissaan ehdottaneet, että Latokartanosta Rautatientorille perustettaisiin uusi 68:ia nopeampi bussilinja, joka ajaisi Von Daehnin kadulta suoraan Latokartanonkaarta Viikin liittymään ja Lahdenväylän kautta keskustan suuntaan. Tähän ehdotukseen liittyy kuitenkin useita ongelmia. Ensinnäkin, nykyisen linjan 68 matkustajista valtaosa tulee muualta kuin ehdotetun uuden linjan reitiltä. Toisekseen sekä Von Daehnin kadun kääntöpaikka että Rautatientorin terminaali ovat ylikuormittuneita jo nykytilassa. Lisäksi bussiliikenne Kurvin ja keskustan välillä on erittäin hidasta huolimatta bussikaistoista, koska reitillä kulkee tyhjähköjä busseja lähes katkeamattomana ketjuna. Uuden linjan perustaminen on myös kustannuskysymys. Melko harvallakin vuorovälillä liikennöivän linjan vuosikustannukset olisivat noin miljoonan euron luokkaa.

Jotta Latokartanon keskustayhteyttä voitaisiin nopeuttaa, on esille noussut seuraava ajatus: linja 68 voitaisiin muuttaa liityntälinjaksi Siilitien metroasemalle, jolloin linjat 68 ja 79 yhdessä muodostaisivat tiheästi kulkevan linjaparin. Vuoroväli reittiosuudella Siilitien metroasema – Tilanhoitajankaari olisi ruuhka-aikoina noin 5 minuuttia ja muina aikoina pääosin 10 minuuttia, joten Siilitiellä metrosta bussiin vaihtaessa odotusaika ei muodostuisi pitkäksi. 

Linja 79 (vihreä) sekä ehdotus linjan 68 uudeksi reitiksi (sininen)

Mikäli linja 68 ei enää liikennöisi Latokartanosta Viikin Prismalle ja Arabian suuntaan, voisi korvaavan yhteyden järjestää jatkamalla linjan 506 reittiä Viikin yliopistoalueelta Latokartanon puolelle. Linjan 68 poistumista keskustan ja Viikinrannan väliltä voitaisiin puolestaan kompensoida tihentämällä hieman linjan 71 vuoroväliä.