Bussi vai ratikka Hämeentieltä Töölöön?

Oletko joskus kironnut bussin 70T myöhästelyä tai etuajassa ajamista? Linja 70T on Koillis-Helsinkiin liikennöivistä bussilinjoista selvästi epäluotettavin. Sen ajoaika erityisesti ruuhka-aikoina vaihtelee päivittäin. Erityisen hankalia paikkoja ovat Lahdenväylän loppupää Koskelan kohdalla, Sturenkatu ja Helsinginkatu sekä Kampissa Runeberginkatu. Merkittävin syy ajoaikojen vaihteluun on liikenteen ruuhkautuminen.

 
Alla on kuva linjan 70T ajoajoista talvikaudelta 2013 – 2014 väliltä Kamppi – Kumpulan kampus. Jokainen piste kuvaa yhtä lähtöä. Musta poikkiviiva kuvaa arvioiduissa pysäkkiaikatauluissa käytettyä ajoaikaa. Kuvasta nähdään, että erityisesti iltaruuhkassa vaihtelu on suurta. Nopeimmat ruuhka-ajan lähdöt ajavat matkan noin 20 minuutissa, mutta osa kuluttaa aikaa 30 – 40 minuuttia. Matka-ajan täsmällinen ennustaminen on siis erittäin vaikeaa. 

Linjan 70T ajoajat arkisin Kampista Kumpulan kampukselle. Pystyakselilla on ajoaika minuutteina ja vaaka-akselilla kellonaika tunteina.

Entä jos unohdetaankin 70T ja mennään ratikalla?

Raitioliikenteen linjastosuunnitelmaluonnoksessa HSL esittää, että ratikkayhteyttä Sörnäisistä Helsinginkatua Oopperalle ja edelleen Runeberginkatua Töölöön parannettaisiin. Linja 8 säilyisi nykyisellä reitillään 10 minuutin vuorovälillä, mutta sen rinnalle tulisi linja 1, sekin 10 minuutin vuorovälillä. Yhteisellä reittiosuudellaan Sörnäisistä Töölöön ratikoilla olisi noin 5 minuutin vuoroväli. Linja 1 liikennöisi myös viikonloppuisin. Ratikoilla on Hämeentiellä, Helsinginkadulla ja Runeberginkadulla omat kaistansa kadun keskellä. Tällöin ne eivät juutu autoliikenteen ruuhkiin ja matka-aika pysyy ennustettavana.

Mikäli hitaasta ja epäluotettavasti linjasta 70T luovuttaisiin, voitaisiin Malmin suunnasta Pihlajamäen, Lahdenväylän, Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien kautta esimerkiksi Hakaniemeen kulkevaa reittiä ajaa nykyistä tiheämmin eli ruuhka-aikoina 5 minuutin välein ja muina aikoina pääosin 10 minuutin välein. Tällöin vaihtoyhteydet ratikasta tai metrosta Sörnäisissä toimisivat sujuvasti ilman pitkiä odotusaikoja.

Sturenkadun varressa on työpaikkoja ja kouluja, joihin linja 70T nykyään tarjoaa yhteyden lähes oven eteen. Toisaalta parin pysäkinvälin matka Paavalin kirkon pysäkiltä Stadin ammattiopiston Vallilan toimipisteelle kestää usein bussilla kauemmin kuin kävellen. Matkaa on noin 700 metriä. Kulttuuritalon naapurissa puolestaan on ruotsinkielinen Åshöjdens grundskola, joka sijaitsee alle 400 metrin päässä Diakoniapuiston ratikkapysäkistä. Korvaavia yhteyksiä Vallilaan voisi tarjota linja 506, jos sen reitti muutettaisiin kulkemaan Arabiasta Sturenkadun ja Vallilan kautta Pasilaan. Nykyinen reitti kulkee Kumpulanmäen, Intiankadun ja Koskelantien kautta.

Alla olevassa kuvassa on hahmotelma siitä, miltä linjasto voisi näyttää, jos 70T korvattaisiin muilla linjoilla. 

Luonnos, jossa linja 70T on korvattu ratikoilla 1 ja 8, linjan 506 reittimuutoksella sekä Hakaniemeen päättyvillä linjoilla 70 ja 73.

Latokartanosta keskustaan

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelman ensimmäisessä työpajassa ensi viikolla suunnittelutyöryhmä pohtii Viikinranta – Viikinmäki – Viikki – Latokartano – Pihlajamäki -alueen joukkoliikenneyhteyksiä.

Latokartanosta keskustaan kulkevan linjan 68 hitaudesta on viime vuosina tullut HSL:lle useita palautteita. Päästä päähän matkustavilla matka-aika on päiväsaikaan noin 35 minuuttia, mutta ruuhka-aikoina 40 – 45 minuuttia ja pahimpina ruuhkapäivinä enemmänkin. Nopeampi ja varsin käytetty yhteys on matkustaa linjalla 79 Siilitien metroasemalle, jossa voi vaihtaa metroon. Näin matkustaen kokonaismatka-aika esimerkiksi Tilanhoitajankaaren päästä (Valintatalolta) keskustaan on ruuhka-aikoinakin vain noin 30 minuuttia. Linja 79 ei kuitenkaan palvele Latokartanonkaaren loppupään ja Von Daehnin kadun suunnalla. Linjan 79 käyttökelpoisuutta liityntälinjana heikentää myös se, että sen vuoroväli iltaisin ja viikonloppuisin pääosin 15 – 20 minuuttia, jolloin keskustasta päin tullessa voi joutua odottamaan jatkoyhteyttä melko pitkään.

Monet Latokartanon asukkaat ovat palautteissaan ehdottaneet, että Latokartanosta Rautatientorille perustettaisiin uusi 68:ia nopeampi bussilinja, joka ajaisi Von Daehnin kadulta suoraan Latokartanonkaarta Viikin liittymään ja Lahdenväylän kautta keskustan suuntaan. Tähän ehdotukseen liittyy kuitenkin useita ongelmia. Ensinnäkin, nykyisen linjan 68 matkustajista valtaosa tulee muualta kuin ehdotetun uuden linjan reitiltä. Toisekseen sekä Von Daehnin kadun kääntöpaikka että Rautatientorin terminaali ovat ylikuormittuneita jo nykytilassa. Lisäksi bussiliikenne Kurvin ja keskustan välillä on erittäin hidasta huolimatta bussikaistoista, koska reitillä kulkee tyhjähköjä busseja lähes katkeamattomana ketjuna. Uuden linjan perustaminen on myös kustannuskysymys. Melko harvallakin vuorovälillä liikennöivän linjan vuosikustannukset olisivat noin miljoonan euron luokkaa.

Jotta Latokartanon keskustayhteyttä voitaisiin nopeuttaa, on esille noussut seuraava ajatus: linja 68 voitaisiin muuttaa liityntälinjaksi Siilitien metroasemalle, jolloin linjat 68 ja 79 yhdessä muodostaisivat tiheästi kulkevan linjaparin. Vuoroväli reittiosuudella Siilitien metroasema – Tilanhoitajankaari olisi ruuhka-aikoina noin 5 minuuttia ja muina aikoina pääosin 10 minuuttia, joten Siilitiellä metrosta bussiin vaihtaessa odotusaika ei muodostuisi pitkäksi. 

Linja 79 (vihreä) sekä ehdotus linjan 68 uudeksi reitiksi (sininen)

Mikäli linja 68 ei enää liikennöisi Latokartanosta Viikin Prismalle ja Arabian suuntaan, voisi korvaavan yhteyden järjestää jatkamalla linjan 506 reittiä Viikin yliopistoalueelta Latokartanon puolelle. Linjan 68 poistumista keskustan ja Viikinrannan väliltä voitaisiin puolestaan kompensoida tihentämällä hieman linjan 71 vuoroväliä.

Linjastosuunnitelmatyö käynnistyy

Olemme HSL:ssä aloittaneet Koillis-Helsingin linjastosuunnitelman laatimisen vuosille 2016–2023. Työssä käymme läpi alueen joukkoliikenteen nykytilaa sekä pohdimme, miten voisimme palvella matkustustarpeita entistä paremmin. Kerromme tässä blogissa suunnittelutyön etenemisestä.

Blogikirjoituksia voi kommentoida ja tätä kautta on myös mahdollista esittää omia ideoita linjaston kehittämiseksi. Tulemme myös pyytämään Koillis-Helsingin asukkaiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden palautetta linjastoluonnoksista suunnittelun edetessä.

Miksi linjastoa suunnitellaan juuri nyt?

Joukkoliikennepalvelut Koillis-Helsingin alueella ovat säilyneet melko muuttumattomina vuodesta 1996 lähtien, jolloin Tikkurilan kaupunkirata otettiin käyttöön. Tuolloin junaliikenne lisääntyi ja osa keskustaan liikennöineistä busseista muuttui liityntälinjoiksi.

Vuonna 2015 sekä junaliikenteessä että poikittaisessa bussiliikenteessä palvelumme paranevat huomattavasti, kun pääradan, Lentoaseman ja Vantaankosken radan yhdistävä Kehärata otetaan käyttöön ja uusi poikittainen runkobussilinja 560 Vuosaaresta Myyrmäkeen aloittaa liikenteensä.

Koillis-Helsingin keskuksesta Malmista tulee Kehäradan junien ja runkobussien keskeinen vaihtopaikka. Junaliikenne paranee myös Helsingin keskustan suuntaan, koska Kehäradan junien myötä vuoroväli Malmilla ja Puistolassa lyhenee ruuhka-aikojen ulkopuolella puoleen nykyisestä. Esimerkiksi arkisin ja lauantaisin päiväsaikaan junia kulkee jatkossa noin 5 minuutin välein.

Juna- ja runkobussiyhteyksien parantuessa on tarpeen tarkastella myös muun Koillis-Helsingin joukkoliikenteen toimivuutta. Muutamilla linjoilla matkustajamäärät ovat olleet jo pitkään erittäin pienet kun toisaalta joillakin linjoilla matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti muun muassa uusien asuinalueiden rakentumisen edetessä. Junayhteyksien parantuessa tärkeää on myös varmistaa toimivat liityntäyhteydet asemille, koska lähes koko Koillis-Helsingin alueelta nopein tapa matkustaa keskustaan on vaihdollinen bussi + juna/metro -yhteys. Lähivuosina muutoksia on tapahtumassa myös ratikkaliikenteessä. Suunnitelmissa on esimerkiksi Sörnäisten ja Töölön välisen poikittaisyhteyden parantaminen. 

Suunnittelualueen rajaus